Niin sitä vaan piti itelleen keksiä jotakin puuhaa tähän tasapaksuun arkeen. Frida-neiti kiljuu omassa sängyssään päiväunia odotellen, mikäs tämän parempi aika kirjoittamiseen.
On tämä uusiosuurperheen elämä tietty välillä aika hektistäkin, mutta enimmäkseen ne meikäläisen askareet sijoittuu neljän seinän sisälle. Siitä kai se into leipomiseenkin on lähteny. Ja tietty ku lapsia on talossa, niin harvemmin jää leipomukset happanemaan kaappiin. ( makeat varsinkaan) ens viikonlopuksi pitäis tehä esikoiselle 14v-kakku. Ja tuon ikäinen poikalapsihan on se kaikista mukavin "asiakas", kun kaikkeen on vastaus - IHAN SAMA.
Tänäänki on perheessä merkkipäivä. Meijän vanha herra Nico, täyttää 9 vuotta. Hää on tiibetinspanieli. Oon luvannu vanhukselle maksalaatikkokakun, niinku joka vuosi :)
Kohta alkaa isommat kotiutua koulusta, jos jotain välipalaa kehittelis ilman että tarvii kauppaan raahautua. Kaapista löytyy ainakin suklaata, rahkaa, munia... Saas nähä tulisko niistä jotakin syömäkelpoista.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Uusia tuulia. Kun jotain yrittää...
Piiitkän hiljaisuuden jälkeen ajattelin taas rustailla ja kertoa vähän syytä blogihiljaisuuteen. Kuukaus takaperin heräsin todellisuute...
-
Se alkais olla taas se vuoden haastavin aika käsillä. KESÄLOMA. Viikko takaperin kävin meijän 11-vuotiaan viimesessä arviointikeskustelussa...
-
Aurinko karkoittaa lääkärit. Tai sitten ei. Pari päivää aiemmin FB muistutti, että 3 vuotta sitten toisella pojalla oli käsi kipsissä. ...
-
Tässä eräänä päivänä halusin väsätä muksuille jotaki välipalaa. Hetken kaappeja pengottuani saldona oli 2dl kuohukermaa ja 100g tummaa sukla...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti